Määrittelin itselleni tämän blogin tarkoituksen. Miksi minun pitäisi mahdollisimman usein kirjoittaa? Miten ajattelen itseäni kirjoittajana? Mitä aion kirjoittaa?
Nykyistä valtamediaa vaivaa tukehtuminen konsensuksen pyhään ideaaliin. Konsensus on toki tarpeellinen esim. sotaoloissa, kun väestöä hallitaan propagandan ja pakkokeinojen avulla.
Mutta postmoderni käsitys totuudesta ja tiedosta ikään kuin luopuu yhden toden maailman oletuksesta. Ihanteesta ei ole kuitenkaan auennut tietä virkistävään pluralismiin ja vaihtoehtoliikkeiden kukoistukselle, vaan yhdestä totuudesta luopuminen on antanut vahvimmille (joilla on taloudelliset resurssit yleiseen mielipiteeseen vaikuttamiselle) oikeuden ajaa väkipakolla tavoitteensa ilman laajempaa kansalaiskeskustelua ja demokraattista pohdintaa.
Poliittinen tietoisuus on väistynyt, tilalla ovat moralistinen nikottelu ja tunteisiin vetoavat mutta lopulta tyhjät fraasit (työhön kannustaminen, yksilön valinnanvapaus jne.). Koko postmodernin politiikan ihanne joutaa romukoppaan, jos sillä tarkoitetaan politiikan kuolemaa: voitte tehdä mitä lystäätte niin kauan kun se ei vaikuta minun elämääni, ratkaisuihini ja tapaani ajatella. Ikävä kyllä se vaikuttaa, vaikka pään laittaisi puskaan.
En väitä tarjoavani blogilla uutta foorumia varjomedialle, koska niitä on jo paljon. Mutta ehkä yritän avata kysymyksiä niitä valmiiksi pureskelematta. Teemoiltaan tekstit liittyvät laveasti politiikkaan, filosofiaan, tiedemaailmaan ja kulttuuriin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti